Bøger af Arvid Järnefelt

Heraamiseni on Arvid Jarnefeltin kirjoittama romaani vuodelta 1894. Se kertoo suomalaisen nuoren miehen, Eeron, el�����m�����st����� ja h�����nen kamppailustaan l������yt���������� paikkansa yhteiskunnassa ja rakkaudessa. Eero on idealistinen ja taiteellinen sielu, joka ei sovi perinteisiin rooleihin, joita yhteiskunta h�����nelle tarjoaa. H�����n rakastuu kauniiseen ja rikkaaseen naiseen, mutta heid�����n yhteiskunnalliset erot est�����v�����t heid�����n suhteensa. Eeron on my������s vaikea sopeutua ty������el�����m����������n ja h�����n joutuu kamppailemaan k������yhyyden ja ep�����varmuuden kanssa. Heraamiseni on t�����rke����� osa suomalaista kirjallisuushistoriaa ja se k�����sittelee monia ajankohtaisia teemoja, kuten yhteiskunnan luokkajakoa ja yksil������n vapautta.This Book Is In Finish.This scarce antiquarian book is a facsimile reprint of the old original and may contain some imperfections such as library marks and notations. Because we believe this work is culturally important, we have made it available as part of our commitment for protecting, preserving, and promoting the world's literature in affordable, high quality, modern editions, that are true to their original work.

Virkku on vanha ja harvinaisen vihainen koira. Muut ovat kyllästyneet Virkun ärisemiseen ja ulvontaan, mutta isäntä ei ole vielä valmis eroamaan koirastaan. Mutta mikä sitten on tehnyt Virkusta niin äkäisen? Entä mikä tekisi vanhan koiran onnelliseksi?Tämän äänikirjan novellit ovat Arvid Järnefeltin klassikosta Elämän meri vuodelta 1904. Se sisältää tarinat "Virkku", "Valon ja onnen lapsi" sekä "Viimeinen ateria"Arvid Järnefelt (1861-1932) oli huomattava suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen ajattelija. Erityisesti Järnefelt vaikuttui kirjailija Leo Tolstoin ajatuksista. Järnefelt koki tolstoilaiset uskonnolliset näkemykset niin voimakkaiksi, että hän luopui juristin urastaan ja ryhtyi maanviljelijäksi. Kirjailijan tunnetuimpia teoksia ovat "Veneh'ojalaiset" ja "Isänmaa".

Talon ainoalla pojalla on elämä pedattuna. Hän käy maanviljelysopiston ja ottaa vanhempiensa tilalla johdon. Poika uudistaa maatilaa ja vanhoja viljelystapoja. Muut ihastelevat nuoren miehen työtä, mutta jokin kalvaa hänen sisintään – hän on rakastunut toisen vaimoon. Mitä tehdä kun ei voi lakata ajattelemasta sitä, jota ei voi saada omakseen?Tämän äänikirjan novellit ovat Arvid Järnefeltin klassikosta Elämän meri vuodelta 1904. Se sisältää tarinat "Sokeakuuron kertomus", "Hän ja minä" sekä "Elämän meri".Arvid Järnefelt (1861-1932) oli huomattava suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen ajattelija. Erityisesti Järnefelt vaikuttui kirjailija Leo Tolstoin ajatuksista. Järnefelt koki tolstoilaiset uskonnolliset näkemykset niin voimakkaiksi, että hän luopui juristin urastaan ja ryhtyi maanviljelijäksi. Kirjailijan tunnetuimpia teoksia ovat "Veneh'ojalaiset" ja "Isänmaa".

Arvid Järnefelt (1861-1932) oli huomattava suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen ajattelija, joka sai voimakkaita vaikutteita kirjailija Leo Tolstoilta, jonka myös tapasi, sekä koki nuo tolstoilaiset uskonnolliset näkemykset niin voimakkaiksi, että luopui juristin urastaan, ryhtyen maanviljelijäksi Lohjan Virkkalaan. Tolstoilaisten aatteiden mukaisesti maatyö toi hänet lähelle kansaa, ja oli siten yksi arvokkaimmista töistä hänen elämänfilosofian näkökulmastaan.Hän tunnusti nousevansa yhteiskunnallisia epäkohtia vastaan. Suurimmat syyt kurjuuteen ihmisten välisissä suhteissa tulivat hänen mielestään yhdenvertaisuuden ja demokratian puutteesta. Järnefeltin mielestä yhteiskunnallisista epäkohdista kenties suurin oli maanomistuksen epätasainen jakautuminen. Tähän aihepiiriin hän puutuu myös romaanissaan, yhdessä pääteoksessaan Maaemon lapsia (1905).

"e;Maarittelin ujouden niin, etta se oli pelko antamasta itseani ilmi muille,-pelko, etta muut loisivat itselleen semmoisen kuvan minusta, jota voisivat arvostella,-pelko, etta minusta ajateltaisiin toista ja epaedullisempaa, kuin mita tahtoisin ajateltavan. Ja sanoin, etta tama pelko aarimmaisesti johtui vaatimuksesta, etta muiden taytyi rakastaa minua. Sanoin, etta tammoisen rakkauden tarve, kaipaus, tavoitteleminen on ollut minun elamani punainen lanka."e;"e;Heraamiseni"e; on Arvid Jarnefeltin hyvin henkilokohtainen teos kaantymisesta tolstoilaisuuteen. Jarnefelt kasittelee vuonna 1894 julkaistussa teoksessa muun muassa poikavuosiaan seka ajatuksiaan ja toiveitaan yhteiskunnallisesta tasa-arvosta. Han kritisoi myos ihmisen tarvetta rakentaa itsestaan ihannekuvaa muiden silmissa. Monet Jarnefeltin havainnoista ovat hammentavan ajankohtaisia myos tana paivana.-

Virkku on tavallista koiranelamaa elava koira. Sen hanta vispaa joka kerta, kun se nakee omistajansa.Kaikki kuitenkin muuttuu, kun ihmiset jarjestavat koiratappelun Virkun ja naapurin koiran Vahdin valille. Vahdin, jonka Virkku on tuntenut pennusta saakka. Tappelun jalkeiset veriset haavat paranevat - mutta sisaiset haavat muuttavat Virkun kuin toiseksi koiraksi.Arvid Jarnefeltin "e;Elaman meri"e; on vahva yhteiskunnallinen novellikokoelma, jossa seurataan maailmaa niin vesipisaran, koiran kuin metsahiiren silmin. -

Laiva on lahdossa satamasta kohti ulkomaita. Ilmassa on lahdon tuntua, saattajat vilkuttavat laiturilta ja laivakello soi. Laivalla ovat muun muassa saarnaaja Friida, nuori haapari Alarik ja Lyydia seka asianajaja herra Kroijer, joka on karkoitettu fennomaani-ajatustensa takia. Kaikki he lahtevat samalla laivalla - mutta jokaista odottaa aivan omanlaisensa kohtalo."e;Ihmiskohtaloja"e; on Arvid Jarnefeltin romaani vuodelta 1895.-

Vuorelan talon isanta toivoo pojastaan Heikista jatkajaa maatilalleen. Paikallinen rovasti kuitenkin ehdottaa, etta Heikin voisi lahettaa Helsinkiin opiskelemaan. Helsingissa Heikki innostuu muiden opiskelijoiden tavoin uudesta isanmaallisuusaatteesta, ja han haluaa palavasti toimia oman isanmaansa hyvaksi. Eika isanmaallisuus ole ainoa tunteenpaloa herattava asia - myos eraan saatylaisperheen tytar Fanny saa Heikin sydamen sykkimaan. Heikille lankeaa vaikea valinta. On tehtava paatos aatteen ja perheen valilla.Isanmaa on Arvid Jarnefeltin merkkiteos 1800-luvun kielisodasta ja Suomen yhteiskunnallisista muutoksista. -