Bøger af Jalmari Finne

Koskettava romaani äitiydestä ja äidinrakkaudesta.Eletään 1900-luvun alkua. Viisikymmenvuotias Mari ahertaa eräässä suomalaisessa tuvassa. Selkä on kumara ja kädet ryppyiset – kova työ on jättänyt jälkensä naiseen. Välillä Mari tuntee katkeruutta siitä, miten elämä on mennyt. Miksi hän sai kymmenen lasta, jos vain kolme heistä selvisi aikuisiksi? Mikä tarkoitus kaikilla koettelemuksilla on oikein ollut? Kun Mari saa kirjeen Helsingissä asuvalta tyttäreltään Hilmalta, hän aistii tyttärellä olevan huolia. Mari ei kuitenkaan arvaa, kuinka huono Hilman tilanne on. Onko olemassa tekoja, joita edes äidinrakkaus ei anna anteeksi?Äidit: romaani kansannaisista kertoo erään perheen äideistä: Marista, tämän tyttäristä sekä isoäiti-Helenasta.Jalmari Finne (1874–1938) oli suomalainen kirjailija ja teatterinjohtaja. Nykyisin hänet tunnetaan erityisesti Kiljusen herrasväki -lastenkirjasarjan luojana. Finne kirjoitti kuitenkin myös monipuolisesti tuotantoa aikuisille: hän kirjoitti esimerkiksi rikosromaaneja, näytelmiä ja historiallisia romaaneja.

Heikkilän taloa kohtaa suuri suru, kun isäntä löydetään uuden rakennuksen työmaalta rautakangen lävistämänä. Talossa tapahtuu toinen kuolemantapaus, ja vanha emäntä alkaa epäillä vahvemmin, että kuolemantapauksissa on jotakin hämärää. Hän saa yllättävän auttajan selvittämään tapauksia.Kohtalon käsi (1929) on Jalmari Finnen toinen aikuisille suunnattu rikosromaani ja samalla yksi varhaisista suomalaisista dekkareista. Se tarjoaa lukijalle kimurantin murha-arvoituksen, jossa on runsaasti epäiltyjä. Samalla romaani henkii 1920-luvun suomalaisen maaseudun tunnelmaa pinnan alla piilevine ristiriitoineen.

Maaseudun syysillassa kuuluu laukaus. Peltolan talon ainoa poika Matti on ammuttu.Nimismies Yrjö Valve tarttuu tapaukseen tarmokkaasti ja tekee pian pidätyksen. Heikkilän talon vanha emäntä kuitenkin epäilee, että nimismies on tehnyt liian hätäisiä johtopäätöksiä. Niinpä hän ryhtyy selvittämään tapausta kummipoikansa Kallen kanssa. Kuka seudun asukkaista on murhaaja?Verinen lyhty (1928) on yksi varhaisimmista suomenkielisistä rikosromaaneista. Se tarjoaa lukijalle herkullisen murha-arvoituksen, jota ratkovat poliisien sijaan tavalliset maaseudun ihmiset.

Kaarlo Bergbom - Henkilökuvaus is an unchanged, high-quality reprint of the original edition .Hansebooks is editor of the literature on different topic areas such as research and science, travel and expeditions, cooking and nutrition, medicine, and other genres. As a publisher we focus on the preservation of historical literature. Many works of historical writers and scientists are available today as antiques only. Hansebooks newly publishes these books and contributes to the preservation of literature which has become rare and historical knowledge for the future.

Tohtori Mikko Laurilaa huvittaa tapa, jolla ihmiset suurissa joukoissa kayttaytyvat kuin laumaelaimet. Hanen mielestaan ihmisten kaytos on suurimmalta osin vaistonvaraista. Hanella on vahvat mielipiteet niin miehista kuin naisista, sairaista ja terveista, bolshevikeista ja milloin mistakin.Matkalla kohti huvilaa, jossa tohtori aikoo viettaa lyhyen loman, han keskustelee alykkaan Hanna Palmin kanssa juuri naista aiheista. Nokkela Hanna haastaa miehen pitkaan muhineet mielipiteet. Tata ei tohtori kaikessa viisaudessaan osannutkaan ennustaa...-

Valkoinen torakka on nuorten poikien perustama salaseura, joka osaa ratkaista vaativiakin rikoksia. Nyt kaksi poikaa - Emil ja Pentti nimeltaan - haluavat liittya seuraan. Kuka tahansa ei seuran jaseneksi kuitenkaan paase. Ensin pitaa nimittain ratkaista haastavia arvoituksia - eli loytaa valkoisia paperisia torakoita ympari kaupunkia. Paasevatko pojat mukaan Valkoiseen torakkaan? Lisaksi salaseuralla on talla kertaa tahtaimessaan pahamaineinen rahanvaarentaja.Salapoliisit eivat aina ole hattupaisia herrasmiehia piippu suussaan - joskus rikoksia ratkovat nimittain terava-alyiset pienet pojat! Valkoinen torakka on helsinkilaisten poikien perustama salaseura, joka ei eparoi jahdata merkittavia rikollisia.

Rauhalliseen Kauniaisten kaupunkiin saapuu mystinen nainen, joka osoittautuu Langenbergin prinsessaksi. Mita ihmetta aito aatelinen prinsessa tekee taalla? Pojat epailevat naista venalaiseksi vakoojaksi ja ryhtyvat salapoliisitoimiin.Valkoinen torakka -niminen salaseura jatkaa seikkailujaan sarjan kolmannessa osassa. Mysteeria selvittaessaan pojat paatyvat moniin seikkailuihin ja pestautuvat mm. peitehommiin hotelli Seurahuoneen juoksupojiksi. -

Kalpea ja salaperainen mies nimeltaan Varte on muuttanut alivuokralaiseksi yhdeksanvuotiaan Eskon ja hanen leskiaitinsa kotiin. Koska Eskon aiti on paljon poissa kotoa, Varte uskaltaa kutsua erikoisia vieraita huoneeseensa. Varte ei osaa aavistaa, ettei Esko ole yhta viaton kuin milta han nayttaa. Eskolla on ystaviensa kanssa "e;Valkoinen torakka"e; -niminen salaseura - ja he ovat mestareita salakuuntelussa. Pojilla on edessaan paljon selvitettavaa. Miksi yhdella miehista on venalainen aksentti? Mista kirjeista miehet oikein puhuvat?-

Nuori ylioppilas astuu junasta ulos Helsingin vilinaan. Kukaan ei ole hanta vastassa, ja kaupunki nayttaytyy nuorukaiselle muutenkin aivan erilaisena kuin aikaisemmin. Viimeksi kun han oli Helsingissa, elama vaikutti olevan mahdollisuuksia taynna. Se oli ennen kuin hanen isansa paatti riistaa hengen itseltaan ja tulevaisuuden pojaltaan... nyt Akseli Teran on jatettava opinnot sikseen ja keksittava, miten saada toimeentulo uudessa elamantilanteessa.-

Kruunua palvelevan marskin poika Olavi haluaa keventaa talonpoikien veroja. Tilanteen karjistyessa sisallissotaa aatelisten ja talonpoikaisvaeston valilla ei voida enaa valttaa, mutta Olavi pysyy tiukasti kannallaan ja saa lopulta tahtonsa lapi.Jalmari Finnen nuijasodan aikaan (1596-1597) sijoittuva historiallinen romaani antaa tapahtumista monipuolisen kuvan. Finne lahestyy sodan eri puolia erilaisten henkilohahmojen ja heidan kohtaloidensa kautta. Sodan inhimilliset seuraukset eivat jaa historiallisten faktojen varjoon.-

Anders on ruotsinkielinen nuorukainen, joka on muutaman paivan paasta tulossa taysi-ikaiseksi. Andersin aikuistuminen on suuri asia hanen isalleen johtaja Karl Mikael Halmille - niin suuri, etta isa on halunnut kutsua vieraita juhlimaan pojan taysi-ikaistymista.Isalla ja Andersilla on kuitenkin suuria mielipide-eroja eraasta asiasta. Andersin paras ystava on nimittain suomenkielinen - eika Jaakko Jussila ole isan mielesta tervetullut Andersin juhliin. "e;Sammuva valo, romaani kielitaistelusta"e; on Jalmari Finnen keskittyy 1900-luvun alkupuolen kielitaisteluihin ja aitosuomalaisuuteen. Aitosuomalaisten liike ajoi 1920- ja 1930-luvuilla suomen kielen asemaa. Tavoitteena oli muuttaa esimerkiksi Helsingin yliopisto suomenkieliseksi. -

Kaikki saa alkunsa vaarinkasityksesta. Maatilan poika Janne Makela joutuu kasikahmaan, josta han ei muista aamusella yhtikas mitaan. Kun poliisit ilmestyvat paikalle, luulee Janne murhanneensa jonkun. Ainoa ratkaisu hanen mielessaan on paeta.Pakomatka itsessaan osoittautuu siunaukseksi. Ei vain Jannelle itselleen, vaan myoskin muille. Murhaluulotkaan eivat ole taysin tuulesta temmattuja, vaikka Janne itse ei olekaan syyllinen...-

Eletaan kuningas Maunu Eerikinpojan aikaa. Suomalaiset kauppiaat Niilo Laitinen ja Lauri Uskinen eivat pida saksalaisista kilpailijoistaan. Saksalaiset kun saavat Aurajoen parhaat kauppapaikat ja vuorostaan lahjoittavat kirkolle eniten, joten jopa kirkko pitaa heista enemman! Puhumattakaan tietty siita, etta nama saksalaiset pieksattavat kenet tahansa, joka puhuu heista pahaa.Kaksikko huomaa ulapalla itsekseen ajelehtivan aluksen, jolla ei nay miehistosta jalkeakaan. Kay ilmi, etta purren miehisto on kuollut, eivatka olleet edes paikallisia. Mita ihmetta on tapahtunut?-

Aakusti ja Emma aikovat vihille ja ovat hakemassa kuulutuksia kirkkoherran luota. Kaikki ei kuitenkaan suju niin kuin on suunniteltu. Kirkkoherra on hyvin kiinnostunut nuorenparin yksityisasioista, mika saa Aakustin suuttumaan ja haipymaan vihastuksissaan paikalta. Janne-seta ryhtyy selvittamaan selkkausta, ja pian ovat nuoret taas valeissa. Uusi kuulutusten haku aityy sanaharkaksi Jannen ja kirkkoherran valilla, mutta kirkkoherra lupaa hoitaa kuulutukset seuraavana paivana. Kauna ei ole kuitenkaan havinnyt minnekaan, ja kirkkokansaa odottaa sunnuntaisaarnan paatteeksi melkoinen yllatys... Jalmarin Finnen hauska ja elamaniloinen romaani pureutuu hamalaiseen luonteenlaatuun Hameen kauniissa maisemissa. -

Eletaan vuotta 1671 Viipurissa. Nuori kauppiaanpoika Jokkim Frese on vasta palannut ulkomailta, ja on hyvin vaikeassa tilanteessa. Frese on loytanyt poliittisesti arkoja kirjeita, jotka uhkaavat kuninkaan valtaa. Alkaa taistelu aikaa vastaan: Keneen han voi luottaa kotikaupungissaan Viipurissa - ja saako han valitettya tiedon kuninkaalle ajoissa?"e;Lapsikuningas ja hanen soturinsa"e; on Jalmari Finnen jannittava historiallinen romaani, jonka tapahtumat sijoittuvat Kaarle XI:n aikaan. Kaarle XI nousi kuninkaaksi vain neljavuotiaana isansa Kaarle X Kustaan kuoltua vuonna 1660.-

Maalaispitajan seppa on ylpea kahdesta pojastaan, joita han on opettanut omaan ammattiinsa. Erityisen kiintynyt han on hyvaluontoiseen 23-vuotiaaseen Kalleen. Kalle ei kuitenkaan haaveile pieneen kylaan jaamisesta. Han on paattanyt muuttaa Helsinkiin.Helsingissa Kallelle aukeaa aivan uusi maailma - yhteiskunnallinen ja elamaa sykkiva. Mutta selviaako suuressa kaupungissa samoilla avuilla kuin maalaispitajassa?"e;Terve mies"e; on Jalmari Finnen romaani vuodelta 1915.-

Eletaan 1600-lukua Sysmassa. Aatelismies Arvid Tandefeltin elamassa on mennyt kaikki hieman mullin mallin - han on osallistunut kolmikymmenvuotiseen sotaan, ja kotona asiat vaikuttavat kovin erilaisilta kuin ennen. Mutta kai Arvid sentaan vaimonsa tunnistaa?"e;Sysmalainen"e; on Jalmari Finnen romaani vuodelta 1910. Valentin Vaala on ohjannut romaanin pohjalta samannimisen elokuvan vuonna 1938.-

On vuosi 1665. Nuorten Turussa asuvien ylioppilaiden elaman tayttaa opiskelu, paikallisessa krouvissa istuminen ja oluen siemailu - seka tietysti vastakkaisen sukupuolen tarkkailu. Petrus Pictorius, Johannes Tuderus, Josephus Mathesius, Matthias Mathesius ja kumppanit opiskelevat kaikki teologiaa, mutta ovat kaikki omanlaisiaan nuoria miehia omine elamanongelmineen. "e;Ylioppilaita"e; on Jalmari Finnen historiallinen romaani vuodelta 1909.-

Helsingissä järjestetään merkittävä urheilujuhla. Kiljusen perheessä ollaan suuria urheilun ystäviä, ja niinpä koko konkkaronkka päättää lähteä vierailulle Helsinkiin. Perhe ei kuitenkaan matkusta paikalle junalla tai autolla, vaan he keksivät juosta koko matkan pääkaupunkiin!Kiljuset eivät aavista, että he pistävät Helsingissä käyntiin ihan oikean vallankumouksen."Kiljusten vallankumous" on seitsemäs Kiljusten perheestä kertova hupaisa tarinakokoelma, josta ei puutu käänteitä. Se julkaistiin alun perin vuonna 1921. Jalmari Finne (1874–1938) oli suomalainen kirjailija ja teatterinjohtaja. Nykyisin hänet tunnetaan erityisesti "Kiljusen herrasväki" -lastenkirjasarjan luojana. Finne kirjoitti kuitenkin myös monipuolisesti tuotantoa aikuisille: hän kirjoitti esimerkiksi rikosromaaneja, näytelmiä ja historiallisia romaaneja.

Kiljusen perheessä koetaan suuria muutoksia: pojat Mökö ja Luru saavat pikkusiskon! Kun isä ilmoittaa pojille siskon saapumisesta, Mökö ja Luru luulevat siskon olevan suunnilleen heidän ikäisensä.Yllätys onkin suuri, kun sisko paljastuu pieneksi vauvaksi. Miten Mökö ja Luru sopeutuvat uuteen tilanteeseen? "Kiljusen plättä" on neljäs osa suosittua kirjasarjaa Kiljusen perheestä. Hulvaton teos julkaistiin alun perin vuonna 1917. "Arvaahan, kuinka pojat hämmästyivät nähdessään uuden sisarensa. Eiväthän he olleet kuvitelleetkaan, että se olisi sellainen. – Eihän se ole mikään tyttö, huudahti Mökö.– Sehän on lihakäärö. Oikea kretliininen lihaklöntti! Sanoi Luru.– Se on kaunis tyttö, sanoi äiti Kiljunen, ja sen nimi on Olga Vilhelmiina."Jalmari Finne (1874–1938) oli suomalainen kirjailija ja teatterinjohtaja. Nykyisin hänet tunnetaan erityisesti "Kiljusen herrasväki" -lastenkirjasarjan luojana. Finne kirjoitti kuitenkin myös monipuolisesti tuotantoa aikuisille: hän kirjoitti esimerkiksi rikosromaaneja, näytelmiä ja historiallisia romaaneja.

Eräänä päivänä Kiljusen perhe päättää ryhtyä partiolaisiksi. Koko perhe kiljuu tuttuun tapaan innosta – myös kolmevuotias Plättä sekä perheen vanha koira. He eivät malta odottaa, että pääsevät auttamaan muita ihmisiä reippaina partiolaisina. Eri asia kuitenkin on, kannattaako katastrofialttiin Kiljusen perheen apua ottaa vastaan..."Kiljusen herrasväki partiolaisina" sisältää seitsemän tarinaa Kiljusten hurjan hauskasta partiolaiselämästä.Jalmari Finne (1874–1938) oli suomalainen kirjailija ja teatterinjohtaja. Nykyisin hänet tunnetaan erityisesti "Kiljusen herrasväki" -lastenkirjasarjan luojana. Finne kirjoitti kuitenkin myös monipuolisesti tuotantoa aikuisille: hän kirjoitti esimerkiksi rikosromaaneja, näytelmiä ja historiallisia romaaneja.

Kiljuset ovat päätyneet vallankumouksen seurauksena Amerikkaan, ja nyt heidän on aika palata kotimaahansa Suomeen. Hallitus on kauhuissaan – ja syystäkin. Hallitus järjestää erilaisia varotoimenpiteitä, mutta mikään ei voi pysäyttää Kiljusia. Pian koko Suomi on jälleen sekasorron vallassa.Onnistuuko turvallisuuskomitea karkottamaan Kiljuset vai kuinka tarinassa käykään?"Kiljuset palaavat" on Jalmari Finnen huisin hauska päätösosa Kiljusen perheestä kertovalle kirjasarjalle.Jalmari Finne (1874–1938) oli suomalainen kirjailija ja teatterinjohtaja. Nykyisin hänet tunnetaan erityisesti "Kiljusen herrasväki" -lastenkirjasarjan luojana. Finne kirjoitti kuitenkin myös monipuolisesti tuotantoa aikuisille: hän kirjoitti esimerkiksi rikosromaaneja, näytelmiä ja historiallisia romaaneja.

Eräänä päivänä Kiljusen perheen isä kuulee, että lähellä olevassa järvessä on rapuja. Isä saa idean. Miksi he maksaisivat ravuista jollekulle muulle, kun he voivat käydä aivan itse pyytämässä ravut ruokapöytäänsä? Ja niin isä kehittää aivan erityisen ravustusmenetelmän..."Kiljusen herraväen uudet seikkailut" sisältää seitsemän eri novellia Kiljusen perheen hulvattomasta elämästä. Jalmari Finne (1874–1938) oli suomalainen kirjailija ja teatterinjohtaja. Nykyisin hänet tunnetaan erityisesti "Kiljusen herrasväki" -lastenkirjasarjan luojana. Finne kirjoitti kuitenkin myös monipuolisesti tuotantoa aikuisille: hän kirjoitti esimerkiksi rikosromaaneja, näytelmiä ja historiallisia romaaneja.