Bøger af Kaisa Kyläkoski

Taipale oli yksi Töölöön 1840-luvun alussa kaavoitettu Helsingin kaupungin vuokra-alue, josta kasvoi 1870-luvulta lähtien työväestön asuinalue. Taipaleesta tuli myös tehdasalue, kun sinne vuonna 1882 siirtyi portteripanimo, jonka rakennuksesta tuli myöhemmin muun muassa karamellitehdas.Kirjassa kerrotaan useasta näkökulmasta Taipaleen ihmisistä, elämästä ja rakennuksista, kunnes viimeinen puuhuvila purettiin vuonna 1939.

How did travelers get from Stockholm to Turku before steamships and icebreakers? What was it like to drive in a carriage across Southern Finland 200 years ago? What was the countryside like, how small the towns? What did foreign visitors pay attention to? What was their assessment of Finns and Finland?Minkälaista oli matkustaa Etelä-Suomessa 200 vuotta sitten? Englanninkieliset matkaajat kertovat omin sanoin.

Abraham Stenfelt (1836-1896) oli (kronologisessa järjestyksessä) torpparin poika, ruukin kirjanpitäjä, aliupseeri, kirjuri, lääninkanslian ylimääräinen kanslisti, maita kiertänyt petkuttaja, kirjailija, isäntä ja valaanjakaja. Elinaikanaan hänestä kirjoitettiin Suomen, Ruotsin ja Norjan sanomalehdissä, mutta nykyään hänet muistetaan vain kotiseudullaan Siikajoella. Tähän kirjaan on koottu elämänvaiheensa sekä tunnetut julkaistut kirjoituksensa. Mukana on kokonaisuudessaan vuonna 1868 ilmestynyt kirja "Stenfeltin matkavaiheet Ruotsin valtakunnassa vuonna 1861".

Saksasta Norrköpingiin 1620-luvulla tulleen kattilaseppä Matthias Schildtin jälkipolvet ovat pääosin vaikuttaneet Ruotsissa. Mutta ainakin hänen tyttärensä Maria Schildtin ja pojantyttärenpoikansa Joachim Hohenthalin lasten kautta on sukuhaaroja myös Suomessa.Kirjassa kerrotaan Matthiaksesta alkaen Hohenthaleihin päätyvästä sukulinjasta, mutta mukana on myös esivanhempien sisarukset sekä joitakin heidän pidempiä matkoja tehneitä jälkeläisiään.

On helppoa ajatella ihmiset 300 vuotta sitten pysymässä paikallaan ja näkemässä vuodet toisensa kaltaisina. Tuolloin eläneet kuitenkin kokivat 1600-luvun lopun nälkävuodet ja 1700-luvun alun suuren Pohjan sodan. Eikä asuinpaikkaa ja elinkeinoa muutettu vain pakon edessä. Alunperin Tukholman pohjoispuolen rannikolta kotoisin ollut talonpojan poika saattoi päätyä Helsinkiin porvariksi ja tilanomistajaksi. Kuten Petter Sund, jonka elämänvaiheista tämä kirja kertoo.Kirjaan sisältyy tiedot Petter Sundin mieslinjaisista jälkeläisistä.